FIN*SHAMIRIN PERSIALAISET jA EXOT

SHAMIRIN PENTUBLOGI 1.1.2010 alkaen.
W-pentue   Synt. 17.10.2010

W-pentue syntynyt 17.10.2010

  18.10.2010

"Sonia" synnytti eilen päivällä 3 tabbypentua, 2 tyttöä ja yhden pojan. Pennut olivat isoja yli 100 gr pentuja kaikki. Pennut antoivat odottaa itseään 68 vrk eli pisimpään kuin mitkään pennut aikaisemmin. Tunnin ikäisinä pennut jo olivat nisillä reippaina ja painot eivät ole laskeneet ja pennut ovat tyytyväisiä. Lisäruokintaan en sorru kuten viimeksi ellei painot lähde laskemaan. Sonian ainokaisen Oonan syöttäminen jatkui syntymästä aina 12 viikkoa ja nyt en halua sellaisen toistuvan.
Lisää uutisia myöhemmin.
                                                                  

20.10.2010

Sonian pennut ovat nyt 3 päivän ikäisiä. Lisäruokintaan oli mentävä eilen kun pennut maukuivat nälkäänsä eikä emolta taida vielä oikein tulla maitoa. Osaksi ongelmana on myös se, että emo ei tahdo syödä hyvin muuta kuin lihaa ja muuta ruokaakin on syötävä. Pennut eivät syntyessään edes näyttäneet vastasyntyneiltä niin vankkoja ja hyväturkkisia heti olivat. Tänään on sitten paino alkanut taas nousta mutta en syötä liian tiheästi ettei emo lopeta imettämistä kokonaan. Pentueessa on 2 tyttöpentua ja yksi poika ja ne ovat kaikki persialaisia kun molemmat vanhemmat ovat pitkäkarvaisia. Emon suosikki on eniten isäkissalta näyttävä tyttö jolla on eniten valkoista ja se on myöskin minun suosikki juuri nyt.
Kuvaan pennut yksitellen viikon sisällä ja laitan oheen kuvan tästä yhdestä pennusta.
 
Sonian laikkutyttö ikä 3 vrk

27.10.2010

Pennut ovat jo viikon ikäisiä ja niiden silmät alkavat vähitellen avautua. Suurimmalla pennulla on jo auki ja pienimmällä eniten kiinni. Pennut painavat suunnilleen 200 gr ja siksi olen vähentänyt vastikkeen antamisen 3 kertaan päivässä. Joka päivä pitää pohtia mitä ruokaa emolle tarjoaisi jotta maitoa tulisi riittävästi.Kunhan maidontulo pysyisi tälläkin tasolla niin olisin tyytyväinen. Tällä hetkellä suosikkini on ruskeatäplikäsvalkea poika vaikka sillä voisi olla enemmän valkoista mutta on se tosi kaunis ja tyypikäs. Ruskeatäplikäs tyttö on suurin ja tomerin kaikista ja pitää puolensa nisillä. Se on myöskin äänekkäin ja liikkuvin. Luonteenpiirteistä ei voi tässä vaiheessa paljon puhua mutta ennen luovutusikää jokainen pentu on ihan omanlaisensa yksilö.
Kiirettä pitää mutta luvassa on kyllä lähiaikoina kuvia pennuista ja oheisena kuva 1 viikon ikäisistä pennuista.
                                                                     

18.11.2010

Pennut ovat nyt 4 viikon ikäisiä. Ruskeatäplikäs tyttö on edelleen suurin ja vilkkain kuin exotic ikään. Se pitää kyllä huolen että saa haluamansa nisän ruokailuun. Se on mielestäni ns. ADHD-pentu joka on aina liikkeellä ja usein kiusaamassa pienempiä sisaruksiaan. Välillä se hyppii lähes seinille. Tytölle on tullut muita pidempi nenä eli on ns. lemmikkipentu. Muutaman sukupolven takaa löytyy vanhin kasvattini joka oli pitkänenäinen ja erittäin pitkäturkkinen puhdas persialainen. Tässä olisi nyt hyvä pentu sellaiselle ihmiselle joka ei hyväksy jalostettua lyhytnenäistä persialaista. Tyttö on valloittava persoona kaikenkaikkiaan. Oma tyttäreni rakastaa juuri näitä pitkänenäisiä kissoja mutta joita syntyy vain jokunen silloin tällöin. Muutaman sukupolven jälkeen vieläkin harvemmin. Näillä on sitten yleensä niin hyvä suora purenta kuin toivoa saattaa. Tämä pentu on nimeltään Viola, villi ja vallaton vekkuli.
Laikkupennut ovat nimeltään Viivi ja Vili ja nimet ovat lapsenlapseni antamia mutta uusi omistaja voi sitten muuttaa ne näköisekseen myöhemmin. Vili on varattavissa mutta Viivi ei ole nyt eikä ehkä myöhemminkään.
Alla kuvat 3-viikkoisista persialaisista.

                              
                                                                  4.12.2010
Taas on muutama viikko vierähtänyt ihan huomaamattoman nopeasti kuten aina. "Vili" ja "Viola" osaavat syödä itse lautaselta ja jo monenlaista ruokaa mutta jauheliha on varsinaista lempiruokaa pienten lihapalojen kera. "Viivi" on kuten isosisko "Oona" pienenä ja vaatii vielä opettelua kun yrittää jauhelihaa syödä imien eli ruokailu kestää tosi kauan. Kermaviili käy kaikille mutta "Viivi" saa ruiskulla ruokaa kunnes oppii itse syömään. Siskonsa oppi vasta 12 viikkoisena että useita viikkoja on edessäpäin jos nyt niin käy. "Vili" on tällä hetkellä suurin pentu ja "Viivi" pienin mutta kaikki painavat kuitenkin jo yli 700 gr ja turkit ovat kaikilla hyvänpituiset. Ainut ongelma on osata määritellä oikeat kuviot pennuille. "Viola" on selkeästi ruskeatäplikäs ja oletan "Viivin" olevan tabbykuvioinen mutta "Vilin" turkin kanssa on ongelmia kun en ole varma onko kuvio tabby, tiikeri vai täplikäs. Kuukausien päästä kuviot ovat hyvin näkyvissä mutta nyt pitkässä turkissa kuviot ovat vielä hakusessa. Ei se kyllä olisi ensimmäinen kerta kun ne rekisteröinnissä menisi väärin ja asia on korjattavissa kyllä myöhemmin.
"Vilistä" saa hyvän näyttelykissan kastraattina koska valkoisen määrä voi olla riittämätön Fifen mutta ei CFA:n  näyttelyihin. "Violasta" saa reippaan lemmikin joka ymmärtää hyvän ruuan päälle. "Viivi" saattaa jäädä kotiin isosiskonsa kaveriksi jos tulevat keskenään hyvin toimeen. Tällä hetkellä ainakin "Oona" on kovin kiinnostunut pennuista ja usein istuu niiden lähellä seuraamassa pentujen touhuja.
Ensimmäiset pesut on takanapäin ja ne sujui hyvin mutta föönaus ei oikein vielä miellytä eikä kynsien leikkaus mutta aikaa totutteluun on vielä runsaasti. Pentujen leikit ovat niin vallattomia että pientä pesua on tehtävä päivittäin kun välillä on jonkun häntä tai jalka ruuassa ja painiessa voi olla selkä tai kylki ruuassa ja onpa "Viivi" jo lähes uinut vesikupissa ja sieltä meni suoraan hiekalle ennenkuin ehdin pelastaa ja viedä kunnon pesulle. Paakkuuntuva hiekka on hyvää käytössä mutta paakkuntuu helposti pennun jalkoihin jos se kastelee jalkansa vesi-tai ruokakupissa.
Pennut ovat sunnuntailapsia ja täyttävät huomenna 7 viikkoa. Se tietää taasen pesua, punnitusta ja kuvausta ja rokotusta lähiviikkoina kuitenkin ennen joulua. Alla kuvia 6-viikkoisista pennuista.

           


23.12.2010
Joulu on jo ovella, kuusen pienet kynttiläiset jne mutta kuusta ei tule kotiin kissojen vuoksi kun emme voi taata että kuusi pysyisi kaatumatta ja kuusenkoristeet houkuttelisivat liikaa kissoja.
Jouluherkkuja on kuitenkin varattu kissoja varten ja tietysti pieniä lahjoja kuten leikkihiiriä ja vaahtokumipalloja.
"Sonian" pennut ovat nyt 9-viikkoisia tasaisesti noin kilon painoisia pullukoita. Viivikin, joka on huono syömään, painaa samanverran tai sitten se ei kiusalla mene heti syömään kun tuomme pennuille ruokaa.
Tiistaina pennut saivat ensimmäisen rokotuksensa eikä kellekkään tullut mitään oireita vaan ne tapansa mukaan juoksivat ja leikkivät koko illan kuin ennenkin.
Pennut ovat ns. leikkikehässä, jossa on vielä ollut riittävästi tilaa heille mutta verkkokatto on pitänyt laittaa kun Viivi onnistui sieltä karkaamaan useamman kerran isompien joukkoon.
Viivi jää todennäköisesti kotiin emonsa ja siskonsa Oonan seuraksi mutta Vili ja Viola ovat varattavissa. Vilillä on yksi kulmuri vinossa mutta siitä saa hyvän kissan kastraattina näyttelyyn. Violalla on hieman nenää eli joku saa siitä hyvän lemmikin edulliseen hintaan. Näille kahdelle pennulle sitten maistuu ruoka kuin ruoka vallan hyvin eikä nirsoilusta tietoakaan.
Vili kehrää miltei aina ja varsinkin syliin otettaessa. Yllätyksekseni on vasta nyt Viivi alkanut myös kehrätä. Viola taasen on utelias ja ensimmäisenä vastassa kun pennuille viedään ruokaa. Kaikilla pennuilla on turkkia mukavasti ja Vilillä kaikkein pisin tällä hetkellä. Pentujen turkeissa on kovasti vielä tummaa väriä joka sitten vaalenee kasvaessa ja kuviot tulevat yhä paremmin näkyviin. Monta kertaa lopullinen kuvion väri selviää näyttelykissalla värintarkistuksessa, jonka kannattaa tehdä arvostelun yhteydessä koska jos kissa on väärässä väriluokassa eikä ole ollut värintarkistuksessa niin kissa ei saa ollenkaan virallista arvosteluseteliä ja se olisi harmillista varsinkin jos kissa on ilmoitettu kasvattajaluokkaan.
Onneksi talvipäivän seisaus oli ja meni ja alkaa päivät pitenemään. Pentujen kuvaukset ovat jääneet usein iltapäivään ja on ollut pakko käyttää salamavaloa kuvatessa. Varsinkin Viola ei voi sietää salamavaloa ja laittaa aina silmät kiinni kun salama välähtää. Kuvia on pitänyt napata tavallista enemmän että löytyisi edes muutama kuva kotisivuille nähtäväksi. Viivi pitää silmät parhaiten auki, Vilikin siristää silmiä mutta ei niin paljon kuin Viola. Vilillä on W-pennuista kaikkein suurimmat silmät vaikka niitä en tahdo saada ikuistettua kuviin.
Alla muutama joulukuva Viivistä ja Vilistä.
    

                                                                 20.1.2011
Pennut ovat lähteneet uusiin  koteihin lukuunottamatta "Viiviä". "Vili" painoi 12-viikkoisena 1575 gr ja "Viola" 1525 gr eli todella suurikokoisia pentuja. "Viivi" raukka painoi vajaa 1400 gr mutta onkin sitten melko nirso syömään. "Viivi" saattaa kuitenkin jäädä kotiin tai sitten etsimme sille uuden kodin myöhemmin mutta 12-13.2.2011 "Viivi" esittäytyy Jyväskylän kissanäyttelyssä ja miksei voisi sieltä muuttaa uuteen kotiin.
Shamirin kissala toivottaa kaikkea hyvää muuttaneille pennuille Laihialle ja Nurmijärvelle.

                                                                           
                                              
                                                                                                                    
                                    
    

 

FIN*Shamirin kissala
        Marjatta Joensuu
                      Kirkkoherrankatu 8  65380 VAASA
               Puh. 06-3567987 ja 040-5912918
                         Email: marjattajoensuu@gmail.com